Turvallinen joulu ja rauhallinen uusi vuosi

Joulu on ilon ja yhdessäolon aikaa, mutta jouluun liittyy myös monia piileviä vaaroja lemmikeille. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät joulun riskit kissoille ja koirille sekä annamme vinkkejä turvallisen uuden vuoden juhlan varmistamiseksi.

Lemmikeille vaaralliset joulun riskitekijät

1. Jouluruoat ja herkut

Suklaa
Rusinat ja viinirypäleet
Rasvaiset ruoat ja luut

Suklaa

Suklaakonvehtirasia on tavallinen näky pöydässä etenkin joulun aikaan. Niin herkullista kuin suklaa onkin, on se valitettavasti vakava myrkky kissojen ja koirien kohdalla. Suklaan myrkyllisyys perustuu sen sisältämään teobromiiniin. Kissat ovat teobromiinille vielä koiriakin herkempiä, mutta kissat onneksi ovat suhteellisen nirsoja tuntemattomille herkuille. Koirat sitä vastoin ovat äärimmäisen persoja suklaalle. Mitä tummemmasta suklaasta on kyse, sitä enemmän se sisältää teobromiina. Suurimmat teobromiinipitoisuudet ovat makeuttamattomassa kaakaossa ja tummassa leivontasuklaassa. Teobromiinin lisäksi suklaa sisältää myös kofeiinia.

Koirien sietokyky teobromiinille vaihtelee – kaikki eivät sairastu samasta määrästä. Ohessa viitteelliset myrkytysrajat:

Makeuttamaton kaakao 0,8-1,4g/kg
Tumma leivontasuklaa 1,4g/kg
Kaakaojauhe 4g/kg
Tummasuklaa 4g/kg
Maitosuklaa 10-13g/kg
Valkoinen suklaa: 2273g/kg

Myrkyllisyyden vaihteluväli on suuri. Valkoinen suklaa ei sisällä ollenkaan kaakaomassaa, vaan lähinnä maitojauhetta, rasvaa ja sokeria. Siksi 10 kiloa painava koira voisi syödä valkoista suklaata parikymmentä kiloa ennen myrkytysoireita, kun taas tumman leivontasuklaan kohdalla myrkytysoireita voi tulla jo parin pikkupalasen jälkeen.

Joskus koiran ahmimaa suklaamäärää on hyvin vaikeaa arvioida. Tavallisimmin joulukonvehdit sisältävät yleensä jotain täytettä, mutta on turvallisempi arvioida suklaan määrä mielummin hieman yläkanttiin kuin alakanttiin. Tavallinen suklaakonvehti painaa yleensä noin 6-10 grammaa, täytteellä tai ilman. Yksi suklaapalarivi painaa noin 25 grammaa. Usein tuotteiden kaakaopitoisuus on esitetty tuoteselosteessa prosentteina, mikä auttaa arvioimaan myrkyllisyysmäärää.

Suklaamyrkytyksen oireet alkavat yleensä 1–4 tunnin kuluessa suklaan syömisestä. Tyypillisimpiä oireita ovat oksentelu, ripuli, kuolaus, läähätys, runsas juominen sekä sydämen rytmihäiriöt. Vakavissa tapauksissa havaitaan myös neurologisia oireita kuten koordinaatio- ja tasapainohäiriöitä ja kouristuksia.

Kun havaitsee lemmikin käyneen suklaavarkaissa, on aina viisainta soittaa päivystävälle eläinlääkärille, joka arvioi tilanteen vaarallisuuden. Mikäli suklaan syömisestä on alle kaksi tuntia, lemmikki voidaan vielä oksennuttaa ja siten minimoida teobromiinin imeytyminen. Turvallisinta tämä on tehdä eläinlääkärissä, tai vähintäänkin eläinlääkärin ohjeistuksella. Suolapallolla oksennutusta ei suositella tehtävän enää ollenkaan suolamyrkytysriskin vuoksi. Oksennutuksen lisäksi lemmikille suositellaan suun kautta lääkehiiltä sekä tiheää juottamista ja pissatusta, sillä teobromiini kerääntyy virtsaan ja voi imeytyä rakon seinämän läpi takaisin verenkiertoon.

Rusinat ja viinirypäleet

Viinirypäleet ja rusinat ovat koirille myrkyllisiä ja voivat vakavimmillaan aiheuttaa akuutin munuaisvaurion. Kliiniset oireet eivät ole annoksesta riippuvaisia ja yksilöllistä vaihtelua ilmenee paljon. Ensioireet alkavat yleensä 24 tunnin sisällä annoksen syömisestä. Oireita ovat apaattisuus, oksentelu, vatsakipu sekä runsaampi juominen virtsaaminen tai virtsaaminen voi lakata kokonaan. Myrkytysmekanismia ei tiedetä, joten myöskään myrkyllisyysannoksia ei voida antaa. Turvallisinta on siis oksennuttaa lemmikki, sillä etukäteen ei voi tietää, kelle kyseinen annos on myrkyllinen ja kelle ei. Ensioireet alkavat yleensä 24 tunnin sisällä annoksen syömisestä.

Rasvaiset ruuat ja luut

Monet koirat himoitsevat uunissa houkuttelevasti tuoksuvaa kinkkua ja kinkkurasvaa, ja moni omistaja saattaakin erehtyä antamaan lemmikille kinkkusiivuja ihan vain maistiaisiksi näin joulun kunniaksi. Joulukinkku on kuitenkin erittäin suolaista ja rasvaista ja voi laukaista lemmikillä erittäin kivuliaan haimatulehduksen. Haimatulehduksessa haiman entsyymit, jotka tuotetaan haimassa inaktiivisessa muodossa ja jotka normaalisti aktivoituvat vasta ruuansulatuskanavassa, aktivoituvatkin ennenaikaisesti ja tuhoavat haiman omia soluja. Akuutin haimatulehduksen oireita ovat muun muassa oksentelu, ripulointi ja akuutti vatsakipu. Koiran yleisolemus on usein apea ja koirat saattavat venytellä koittaen näin siirtää painoaan pois etuvatsan alueelta.

Akuutin haimatulehduksen ensihoitona käytetään aggressiivista suonensisäistä nesteytystä sekä kivun hallintaa, mikä usein tarkoittaa opiaattipohjaista kipulääkitystä. Mitä akuutimpi tapaus, sitä tärkeämpää on saada potilaan ruokahalu palaamaan ja taas syömään (huom, vähärasvaista) ruokaa. Tarvittaessa lemmikeille voidaan asettaa myös nenä-mahaletku, jonka kautta ravinto annetaan suoraan mahalaukkuun.

Haimatulehdusriskin lisäksi kinkussa piilee toinenkin vaaran aihe eli kinkkuverkko. Kinkkuverkossa piilee vakavan suolitukoksen riski, joten lemmikille ei kannata antaa verkkoa edes haisteltavaksi. Verkko on sulamatonta ja venymätöntä materiaalia, joka voi ruuansulatuskanavassa saada aikaan vakavia vaurioita.

Joskus kinkkupotkan mukana on saatu herkullisen näköinen luu. Vaikka luu ei kinkkulihan tavoin sisälläkään samalla tavalla suolaa tai rasvaa, voi koira luuta kalutessaan lohkaista hampaansa (yleisin hammasmurtumien aiheuttaja) tai ahneuksissaan nielaista ison luupalan, joka voi jäädä koiran ruokatorveen jumiin. Lisäksi yhtäkkiä nautittu suuri luumäärä voi aiheuttaa suolistossa vakavan luu-ummetuksen, jota joudutaan joskus hoitamaan useammankin päivän nesteytyksellä ja suolihuuhtelulla.

Älä siis anna lemmikillesi mitään joulukinkkuun liittyvää.

2. Joulukasvit

Joulutähti, jouluruusu, amaryllis ja hyasintti ovat ihania joulun ajan pöytäkoristeita, mutta lemmikille erittäin myrkyllisiä. Jo pelkkä lehtien pureskeleminen voi aiheuttaa oireita. Joulukasveista aiheutuvat oireet ovat hyvin samankaltaisia, vaikka vaikuttava aine onkin täysin eri:

Joulutähden valkoinen maitiaisneste sisältää forboliesteriä, mikä aiheuttaa limakalvoärsytystä, runsasta kuolausta, pahoinvointi tai ripulia.
Hyasintti, sekä etenkin sen sipuli, sisältävät alkaloideja ja aiheuttavat pahoinvointia, oksentelua, ripulointia sekä voimakasta paikallisärsytystä.
Jouluruusu on erittäin myrkyllinen jo pieninäkin määrinä. Jouluruusu sisältää protoanemoniinia ja saponiineja, jotka aiheuttavat kuolaamista, ruuansulatuskanavaoireilua, pahoinvointia- suurissa määrissä myös hermostolliset oireet ovat mahdollisia.

Mikäli lemmikkisi on syönyt MITÄÄN joulukasvia, on aina syytä ottaa yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin arviointia varten. Tarpeen tullen lemmikki voidaan oksennuttaa, syöttää lääkehiiltä myrkyn neutraloimiseksi tai juottaa maitopitoista juomaa suun limakalvoärsytyksen lievittämiseksi.

3. Lahjapaketit ja nauhat

Etenkin kissat (ja toki myös monet koirat) rrrrrrrakastavat leikkiä naruilla ja jouluna lahjanaruja on enemmänkin kuin kylliksi pienten tassujen ulottuvilla. Lahjanarut ovat sulamatonta materiaalia, eivätkä edes katkea kovin helposti. Kissat rakastavat narujen pureskelua ja muovisten pintojen nuolemista, minkä seurauksena ne voivat helposti myös niellä narun rusetteineen päivineen. Ruttaantunut narupaketti voi jo itsessään aiheuttaa suolistossa tukoksen tai jopa viiltää suoliston seinämän auki lahjanarun toisen pään edetessä suolistossa ja toisen päädyn jäädessä kiinni mahalaukkuun tai kielen alle. Lahjanarun syöminen on aina erittäin vakava riski. Mikäli lahjanarun syömisestä on kulunut lyhyt tovi, voidaan lahjanaru koittaa oksennuttaa eläinlääkärissä, mutta mikäli narupaketin syömisestä on kulunut jo pidempi aika, on leikkaushoito usein ainoa mahdollinen keino. Tyypillisimpiä suolitukoksen tai suoliston vierasesineen oireita ovat oksentelu, ripulointi sekä akuutti vatsakipu.

Pidä aina kissat ja narut erossa toisistaan, ja kerää huolellisesti talteen kaikki lahjojen avaamisessa irtoavat lahjanarut talteen/roskikseen.

Vinkkilista: Turvallinen joulu lemmikeille

Pidä myrkylliset ruoat ja herkut poissa lemmikkien ulottuvilta
(esim. suklaa, rusinat, viinirypäleet, ksylitolia sisältävät makeiset)
Varmista, että joulukoristeet ja kasvit eivät ole lemmikkien saatavilla
(mm. joulutähti, misteli, hyasintti, jouluruusu)
Suojaa sähköjohdot ja valot
(erityisesti kissoilta, jotka rrrrrrakastavat pureskella johtoja ja piuhoja)
Pidä lahjanarut ja -paperit poissa lemmikkien ulottuvilta
(jälleen, erityisesti kissat)

Vinkkejä vuodenvaihteen paukkeisiin

Uusi vuosi ja uuden vuoden paukkeet ja vilkkuvat valot voivat hermostuttaa tottuneintakin karvakorvaa ja aremmille yksilöille aiheuttaa useamman tunnin kestävän pelko- ja ahdistustilan.

Jotta uusi vuosi sujuisi kaikilta mahdollisimman mukavasti ja turvallisesti, kannattaa siihen varautua hyvissä ajoin etukäteen:

Totuta lemmikkisi rakettien paukkeesta aiheutuvaan ääneen jo hyvissä ajoin ennen vuodenvaihetta, esim. Youtubesta löytyvien raketti- tai koulutusvideoiden avulla. Äänenvoimakkuus kannattaa aluksi pitää hiljaisella ja nostaa sitten pikkuhiljaa lemmikin tottuessa ääniin. Älä itse reagoi ääniin, vaan puuhaile kotona aivan normaalisti. Toinen hyvä harjoituspaikka kovia paukahduksia varten on jääkiekkokaukalo. Aina kiekkolaukauksen pamahtaessa maaliin, ehdollista lemmikkisi ääneen antamalla sille sen mieluisinta herkkua.
Uuden vuoden aattona ulkoiluta koirasi hyvissä ajoin ennen rakettien paukkeen alkamista. Pitkä rauhallinen metsälenkki, jolla on paljon haisteltavaa ja nuuhkittavaa, väsyttää koiran aivoja merkittävästi tehokkaammin kuin juoksulenkki tai voimatreeni. Vapaasti ulkoilevat kissat on myös hyvä ottaa hyvissä ajoin turvaan sisätiloihin.
Peitä ikkunat, jotta lemmikki ei näe rakettien välähdyksiä ja laita esim. radio tai tv päälle luodaksesi rauhallisen äänimaailman.
Tarjoa lemmikille mukavaa tekemistä, esim. Kongiin jäädytetty herkkuateria tai pyyhkeen sisään piilotettuja nappuloita tai pienten esineiden etsintää sisätiloissa.
Tarjoa lemmikille rauhallinen paikka mahdollisen juhlahälinän ajaksi
Voimakkaasti pelkäävälle lemmikille voidaan tarvittaessa määrätä myös rauhoittavia lääkkeitä. Näihin tarvitset reseptin eläinlääkäriltäsi, joten varaa eläinlääkärikäynti ajoissa!