Eläinklinikka Paras Kaveri tarjoaa kattavat lemmikkien terveyspalvelut. Ohessa listattu erinäisiä syitä ja tarpeita kissan eläinlääkärikäynnille.
Ennaltaehkäisevä perusterveydenhoito
Rokotukset ja loishäätö
Arkisin ja tavallisin syy kissan eläinlääkärikäyntiin on rokotteiden voimassaolon päivitys. Rokottaminen suojaa yksilöä niin itseään kuin myös muita saman alueen kissoja tarttuvilta taudeilta. Kissa rokotetaan tavallisesti kissaruttoa, kissaflunssaa (herpes- ja calicivirukset) sekä tarvittaessa rabiesta eli raivotautia vastaan.
Kissojen loishäätö on tärkeä osa niiden ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, sillä loistartunnat voivat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Loisia on useita eri tyyppejä, kuten suolinkaisia, heisimatoja ja alkueläimiä, jotka voivat tarttua kissaan esimerkiksi saaliseläinten tai ulosteiden kautta.
Kissan loishäätötarve riippuu sen elintavoista. Ulkona liikkuvat kissat ovat alttiimpia loistartunnoille, koska ne saalistavat jyrsijöitä ja altistuvat herkemmin maaperäisten loisten munille. Saalistaville kissoille suositellaan säännöllistä sisäloishäätöä, jopa kuukausittain, erityisesti suolinkaisia ja heisimatoja vastaan. Sisäkissojen riski saada loistartunta on pienempi, mutta nekään eivät ole täysin suojassa, etenkin jos kissan ruokavalioon kuuluu raa’at lihavalmisteet.
Loistartunnan oireet voivat vaihdella, mutta yleisimpiä merkkejä ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen, ripuli, oksentelu, turkin huonokuntoisuus sekä yskä. Joissakin tapauksissa loisia voi nähdä kissan ulosteessa tai peräaukon ympärillä. Jos kissalla epäillään loistartuntaa, tulee se lääkitä mahdollisimman pian.
Lisää tietoa kissan rokotuksista ja rokotuskäytännöistä löytyy täältä.
Tunnistusmerkintä
Tunnistusmerkintä auttaa kadonneen lemmikin löytymisessä. Siru helpottaa merkittävästi tunnistamaan esimerkiksi löytöeläintaloon päätyvän kissakaverin.
Lemmikin tunnistusmerkintä tapahtuu asettamalla mikrosiru nahan yleisimmin selkäpuolelle lapojen väliin. Mikrosiru laitetaan lemmikille tavallisesti esim. pentuetarkastuksen tai rokotusten yhteydessä, mutta tämä onnistuu myös muiden toimenpiteiden yhteydessä. Mikrosirussa on yksilöllinen numerotunniste, joka voidaan lukea sirunlukijalla. Numerotunniste toimii ikään kuin lemmikin henkilötunnuksena.
Mikrosirun toiminta on hyvä tarkastaa vähintäänkin rokotusten yhteydessä. Ajan myötä osa siruista saattaa lopettaa toimintansa.
Lisää tietoa lemmikin mikrosirutuksesta löytyy täältä.
Senioritarkastukset ja laboratoriopalvelut
”Vanhuus ei tule yksin, vaan vaivojen kanssa” on vanha suomalainen sananlasku, joka pätee ihmisten lisäksi yhtä lailla kissoihin. Etenkin joidenkin sairauksien oireet hiipivät lähes huomaamattomasti osaksi arkea ja lemmikin omistaja ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota pikkuhiljaa tapahtuviin muutoksiin. Osa oireista saattaa myös helposti mennä niin sanotusti ”vanhuuden piikkiin”, vaikka taustalla olisikin lääkkeellisesti hoidettavissa oleva sairaus.
Kissoilla tyypillisiä iän tuomia sairauksia ovat mm. kilpirauhasen liikatoiminta ja munuaisten vajaatoiminta, minkä vuoksi kissan senioritarkastuksissa olisi hyvä tarkastaa perusverenkuvan lisäksi peruselinarvot sekä kilpirauhasarvo T4.
Kilpirauhasarvon kohoaminen kertoo kilpirauhasen liikatoiminnasta (hypertyreoosi), jota tavataan tyypillisesti ikääntyvillä kissoilla. Sairastumisen taustalla on tavallisesti hyvänlaatuinen kilpirauhaskudoksen liikakasvu tai hyvänlaatuinen rauhaskasvain. Pahanlaatuiset kilpirauhaskasvaimet ovat harvinaisia. Kilpirauhasen liikatoiminta johtaa yleiseen aineenvaihdunnan kiihtymiseen ja hypertyreoosia sairastava kissa onkin usein yliaktiivinen ja/tai tavallista äänekkäämpi. Ruokahalun lisääntyminen ja hyvästä ruokahalusta huolimatta tapahtuva laihtuminen on tavallista. Osalle kissoista saattaa kehittyä sairauden myötä sydämen laajentuma ja sen seurauksena sydämen vajaatoiminta. Koska hypertyreoosi voi peittää munuaisten vajaatoiminnan oireita, seurataan hypertyreoosin kontrollikäynneillä myös kissan munuaisarvoja.
Munuaisten vajaatoiminnan tyypillisimpiä merkkejä ovat runsastuminen juominen ja virtsaaminen. Lisäksi voi esiintyä oksentelua, ruokahaluttomuutta, väsymystä ja turkin nuhjuisuutta. Kun sairauden oireet alkavat näkyä, ainakin 2/3 munuaiskudoksesta on jo peruuttamattomasti vahingoittunut. Munuaiset hoitavat elimistön kuona-aineiden suodatusta. Munuaisten vajaatoiminnan eteneminen johtaa lopulta virtsan kuona-aineiden kertymiseen kissan verenkiertoon eli uremiaan. Vaikka munuaisten vajaatoiminta onkin vääjäämättä etenevä rappeumasairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa, voidaan oikealla ruokavaliolla ja tukihoidolla parantaa kissan elämänlaatua ja pidentää elinikää merkittävästi.
Eläinklinikka Paras Kaveri suosittelee ikääntyville kissoille säännöllisiä terveystarkastuksia ikään ja rotuun katsomatta. Laboratoriolaitteistomme ansiosta saamme veriarvotulokset tarvittaessa jo saman päivän sisällä. Lisää tietoa laboratoriopalveluistamme löytyy täältä.
Kissan suun perusterveydenhoito
Hyvään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon kuuluu kissan suun säännöllinen tarkastus ja hampaiden hoito. Säännöllinen eläinlääkärin suorittama hammashoito ja mahdollisten ongelmien varhainen havaitseminen ehkäisevät vakavampia terveysongelmia ja auttavat säilyttämään hampaat hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. Plakkia ja hammaskiveä kertyy helposti hampaiden sisäpinnalle ja ientaskuihin. Suun terveydenhoidon laiminlyönti johtaa erilaisiin hammassairauksiin kuten gingiviittiin eli ientulehdukseen sekä parodontiittiin eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen. Lisäksi noin kolmasosalla kaikista kissoista esiintyy hammasresorptiota eli hammassyöpymää (TR, tooth resorption). Hammasresorption oireet ovat syömisvaikeudet, mikä voi näkyä ruuan pudotteluna tai vain toisen puolen hampaiston käyttönä, kuolaaminen, ienrajan kosketusarkuus, leuan väpättäminen tai käytösmuutokset kuten yleinen vaisuus tai leikkimishaluttomuus. Aina päällepäin nähtävää oiretta ei välttämättä ole edes havaittavissa ja suuntarkastuslöydökset tulevat omistajalle yllätyksenä.
Perusteellinen hampaiden puhdistus ja hammastarkastus eivät onnistu eläimen ollessa hereillä, vaan tarkastus ja hampaiden hoito vaativat aina kissan nukuttamisen eli anestesian. Turvallisessa anestesiassa kissalla on henkitorvessaan hengitysputki, jonka kautta kissa saa anestesiakaasuja sekä happea. Lisäksi kissan anestesiaa valvoo tehtävään koulutuksen saanut klinikkaeläinhoitaja.
Eläinklinikka Paras Kaveri tarjoaa laajoja hammashoitopalveluita. Lisää tietoa tarjoamistamme palveluista löytyy täältä.
Kissan kastraatio- ja sterilisaatioleikkaukset
Kissan kastraatio- ja sterilisaatioleikkaukset kuuluvat elektiivisiin toimenpiteisiin eli suunniteltuihin, ei-kiireellisiin leikkauksiin.
Ulkoilevan kissan sterilisointi/kastrointi on ehdottoman tärkeää vahinkopentueiden ennaltaehkäisemiseksi ja villikissapopulaation hillitsemiseksi. Lisäksi sterilisaatio/kastraatio ehkäisee aggressiivista reviirikäyttäytymistä sekä sisälle merkkaamista ja kiimamouruamista. Kissan varhaisella sterilisaatiolla ennaltaehkäistään kohtutulehduksen muodostumista sekä pienennetään nisäkasvainten riskiä.
Sterilisaatio ja kastraatio ovat tärkeitä toimenpiteitä ehkäistessämme Suomen villikissapopulaation kasvua.
Lisää tietoa kissojen sterilisaatio- ja kastraatiotoimenpiteistä löydät täältä.
Akuutit vaivat
Yleisimmät, muut kuin ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon liittyvät, akuutit syyt kissan eläinlääkärikäyntiin ovat äkilliset ruuansulatuskanavan sairaudet kuten oksentelu- ja ripulitaudit, akuutit iho- ja korvatulehdukset, silmävaivat ja silmähaavat, virtsatietulehdukset, erinäiset tapaturmat (esimerkiksi puremahaavat) sekä vakavat henkeä uhkaavat sairaudet tai tilat, esimerkiksi auton alle jääneet tai ikkunasta pudonneet kissat, suoliston vierasesineet tai virtsatietukokset.
Kissan oksennus- ja ripulitaudit
Kissan oksentelu- ja ripulioireet ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat johtua monista eri syistä. Tavallisimpia syitä ovat esimerkiksi virusinfektiot, loistartunnat, äkilliset ruokavalion muutokset, myrkytykset tai suolistosairaudet. Oksentelu ja ripuli voivat olla myös merkkejä vakavammista sairauksista, kuten suolitukoksesta tai sisäelinongelmasta kuten haimatulehduksesta.
Akuutit oksennus- ja ripulitapaukset voivat aiheuttaa kissalle nopeasti nestehukan. Jos kissa ei juo vapaaehtoisesti, sille voi tarjota laimeaa lihalientä tai vettä ruiskulla. Lisäksi suolistoa rauhoittavat ravintolisät, kuten maitohappobakteerit, voivat auttaa tasapainottamaan suoliston toimintaa. Pitkä paastoaminen ei ole kissalle terveellistä, joten tarpeen tullen voidaan kissalle käyttää ruokahalua stimuloivaa lääkitystä.
Jos oksentelu tai ripuli jatkuvat voimakkaina tai kissan yleisvointi heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkäriin. Eläinlääkäri tekee tarvittavat tutkimukset, mm. verikokeet, ultraäänitutkimuksen tai röntgenkuvantamisen, syyn selvittämiseksi.
Eläinklinikka Paras Kaverissa on erillinen vastaanottohuone potentiaalisesti tarttuvaa tautia sairastavien potilaiden tutkimista varten. Päiväpoliklinikallamme hoidetaan myös nestehoitoa vaativia potilaita.
Iho- ja korvatulehdukset
Iho- ja korvatulehdukset voivat lehahtaa hyvinkin äkkiä ja vaativat eläinlääkärikäyntiä.
Korvatulehduksessa kissa ravistelee toistuvasti päätään tai rapsuttelee takajalalla korvaansa epätavallisen paljon. Usein tulehtunut korva punoittaa, haisee pahalle ja korvakäytävästä nousee eritettä. Eläinlääkärikäynnillä eläinlääkäri tutkii korvan ulkoisesti, tarkastaa korvakäytävän korvalampulla ja ottaa korvakäytävästä näytteen, jonka avulla päästään jyvälle itse taudin aiheuttajasta. Yleisin syy kissanpennun korvakutinaan ovat korvapunkit, jotka ovat yleinen vaiva etenkin villikissapopulaatiokissojen tai löytökissojen keskuudessa. Korvapunkkien tyypillisimmät oireet ovat korvien punoitus, kutina sekä kahvinpurumainen erite korvissa. Korvapunit jäävät helposti kiinni korvanäytteestä. Hoitoon kuuluvat ulkoloislääkitys sekä korvien puhdistus ja tarvittaessa tulehdusreaktion hillitseminen paikallislääkityksellä.
Kutinan ja ihotulehdusten taustalla voivat olla myös ruoka-aineallergia tai kissojen eosinofiilinen granulooma kompleksi. Etenkin ulkomailta tuoduilla kissoilla esiintyy myös sieni-infektioita, jotka voivat tarttua omistajaan. Kroonisten kutinoiden ja ihon pitkään jatkuvan tulehduskierteen pysäyttäminen ja syyn selvitys vaatii huolellista tutkimustyötä sekä eri syiden poissulkemista.
Paras Kaverin vastuueläinlääkäri Katja Hakkarainen on vihkiytynyt eritoten lemmikkien korva- ja ihopotilaiden hoitoon ja Katjalla käy paljon potilaita haastavienkin iho-ongelmien parissa. Lue lisää ihopalveluistamme täältä.
Silmätulehdukset ja silmävaivat
Silmät ovat aistinelimistä herkimmät ja näiden sairaudet vaativat yleisesti nopeaa hoitoa. Hoidon viivästyminen voi monesti vaarantaa koko silmän terveyden ja aiheuttaa kissalle tarpeetonta kipua.
Tyypillisimpiä akuutin silmäsairauden- tai trauman oireita ovat silmien siristely tai kiinni pitäminen, valonarkuus, naaman ja silmien hieronta tassulla, silmän vetistely ja rähmintä tai silmän äkillisesti muuttunut ulkonäkö. Silmän sarveiskalvon ja sisäosien haavat tulehtuvat ennätysnopeasti, jolloin koko silmän toimintakyky voi vaarantua. Eläinlääkärikäynti on syytä varata mahdollisimman pian, mieluiten jo saman päivän aikana.
Silmätutkimukset tehdään lemmikin ollessa hereillä. Molemmat silmät tarkastetaan, vaikka ongelma olisi vain toisessa silmässä. Tutkimuksessa silmät tarkastellaan ensin yleisesti etäältä sekä lähemmin silmälampun eli oftalmoskoopin avulla. Samalla testataan valo- ja uhkausvasteet sekä kasvo- ja luomihermojen toiminta. Sarveiskalvon haavaumia on erittäin vaikea havaita paljaalla silmässä, minkä vuoksi niiden diagnostiikassa käytetään fluoresiinivärjäystä sekä silmälamppua. Fluoresiiniväriaine tarttuu aktiivisesti sarveiskalvohaavan ja sen reunoihin ja värjää vauriokohdan näkyväksi etenkin sinisessä valossa. Lopuksi silmän pinta vielä puudutetaan ja eläinlääkäri tarkastaa sisänurkassa olevan vilkkuluomen sekä sen alaiset kudokset.
Kissalle tyypilliset virusinfektiot, kuten herpes- ja calicivirukset, ovat yleisimpiä kissan sidekalvontulehduksen aiheuttajia. Myös bakteeri-infektiot, kuten mycoplasma ja klamydia, voivat aiheuttaa sidekalvontulehduksen. Oireiluna on usein silmien voimakas rähmintä ja sidekalvojen punoitus ja turvotus. Myös silmän haavaumat aiheuttavat samanlaisia oireita. Koska syitä ei voi päällepäin erottaa toisistaan, on eläinlääkärin tutkimus välttämätön oikeanmukaisen hoidon määräämisessä.
Paras Kaverin eläinlääkäri Piia Pekkola suorittaa silmäeläinlääkärin jatkotutkintoa ja on perehtynyt laajalti erilaisten silmävammojen hoitoon. Lue lisää silmiin liittyvistä palveluistamme täältä.
Virtsatietulehdukset ja virtsateiden sairaudet
Kissan pissan haju väärässä paikassa on iso harmitus ja etenkin, mikäli tätä tapahtuu toistamiseen. Kissat ovat yleisesti erittäin siistejä eläimiä, jotka ovat hyvin tarkkoja etenkin virtsaamis- ja ulostamispaikkansa siisteydestä. Kissan virtsaaminen tai ulostaminen väärään paikkaan kielii aina ongelmasta.
Ensimmäinen askel kissan virtsatieoireilun selvittämisessä, on poissulkea virtsatietulehduksen mahdollisuus. Tämä tapahtuu ottamalla virtsanäyte suoraan kissan rakosta ultraääniohjauksessa. Virtsanäyte tarkastellaan aistivaraisesti sekä kemiallisella seulonnalla, näytteestä mitataan sen ominaispaino, mikroskopoidaan sentrifuugissa eritelty sedimentti ja jätetään näyte bakteeriviljelyyn. Tutkimuksien perusteella määritetään, onko virtsavaivan taustalla bakteeriperäinen virtsatietulehdus vai esimerkiksi idiopaattinen kystiitti, joka on kissoilla valitettavan yleinen ongelma.
Idiopaattisen kystiitin etiologia on edelleen osin hämärän peitossa, mutta stressin on havaittu liittyvän oireiden syntymiseen. Virtsarakon sisäpinnalla on limakalvokerros, joka normaalitilanteissa suojaa virtsarakon seinämää. Stressi aiheuttaa tämän limakalvon ohenemista, jolloin se ei voi suojata seinämää samalla tehokkuudella kuin aikaisemmin. Tällöin virtsassa olevat ärsytystä aiheuttavat ainesosat pääsevät syvemmälle seinämään aiheuttaen jatkuvan kipusignaalin.
Sekä bakteeriperäiseen että idiopaattiseen kystiittiin voi liittyä virtsakiteiden ja virtsakivien muodostumista. Oireina ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, voimakas tai kivulias ääntely virtsatessa, virtsaaminen vääriin paikkoihin tai verivirtsaisuus. Virtsakiteet- ja kivet ylläpitävät virtsarakon tulehdusta, raapivat virtsarakon seinämää ja voivat pahimmillaan aiheuttaa tukoksen kissan virtsaputkeen. Etenkin uroskissoilla on suurempi riski virtsatietukoksiin pidemmän ja kapeamman virtsaputken vuoksi. Virtsatietukos on hengenvaarallinen tila, joka hoitamattomana johtaa kissan virtsamyrkytykseen, munuaisten pettämiseen ja sydämen ongelmiin. Ylitäyttynyt virtsarakko on myös vaarassa puhjeta. Hengenvaarallisen tilansa lisäksi, virtsatietukos on hyvin kivulias tila kissalle.
Koska myös muut sairastilat voivat aiheuttaa tihentynyttä virtsaamista, on potilaan yleistutkimus, mahdolliset verinäytteet sekä virtsanäytteen tutkiminen tärkeää.
Lisää tietoa valmistautumisesta virtsa- ja verinäytetutkimuksiin löytyy täältä.
Henkeä uhkaavat tilanteet
Hätä ei tule kello kaulassa. Kun tila on kriittinen, on hätäensiavulla oleellinen merkitys hengissä selviämisessä.
Akuutteja hätätilanteita ovat esimerkiksi auton alle jääneet tai avonaisesta ikkunasta pudonneet kissat, kyynpuremat, verta vuotavat syvät tappeluhaavat, myrkytykset, vierasesineet, suolistotukokset, virtsatukokset tai akuutti haimatulehdus/triadiitti.
Hätätilanteessa on tärkeää päästä eläinlääkäriin. Jo tilanteen tarkastus voi tuoda omistajalle helpottavaa mielenrauhaa, vaikka tilanne lopulta ei olisikaan niin vakava, miltä aluksi vaikutti.
Vaikka emme ole päivystävä eläinsairaala, hoidamme akuuttipotilaita resurssiemme mukaan ylimääräisinä potilaita muun ajanvaraustyön ohessa. Päiväpoliklinikallamme voimme hoitaa pitkäkestoista tukihoitoa vaativia potilaita, esimerkiksi kyynpurematapauksia. Akuutit hätäleikkaukset hoidamme henkilökuntaresurssien mukaisesti. Hätätilanteissa olkaa rohkeasti yhteydessä ajanvarauspuhelimeen, vaikka nettiajanvaraus näyttäisikin täydeltä. Lisätietoa akuutin hoidon tarpeesta löytyy täältä.
Eutanasia
Jokainen lemmikinomistaja joutuu jossain vaiheessa vaikean päätöksen eteen. Eutanasia tarkoittaa lemmikin lopettamista, silloin kun se kärsii tai sen elämänlaatu ei ole muutoin mielekästä. Oikeaa hetkeä on kuitenkin mahdoton sanoa etukäteen. Joskus eutanasian tarve saattaa ilmetä hyvinkin äkillisesti, ja tilanteen henkiseen valmistautumiseen ei juurikaan jää aikaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lemmikki ei suunnittele tulevaisuuttaan, vaan elää hetkessä.
Eläinklinikka Paras Kaverissa on muusta toiminnasta erillään sijaitseva hiljaisempi huone. Teemme kaikkemme, jota eutanasiatilanne on lemmikkiä kunnioittava ja harras.
